08.07.2022
Paneeleita on kahdenlaista päätyyppiä. Lasi–muovi-paneeleja sekä lasi–lasi-paneeleja. Lasi–muovi-paneeleiden arvioitu elinkaari on noin 35 vuotta ja lasi–lasi-paneelien noin 50 vuotta.
Takuuajat lasi–muovi-paneeleissa ovat 10–20 vuotta merkistä riippuen ja lasi–lasi-paneeleissa jopa 30 vuotta.
Aurinkokennojen yleisin valmistusmateriaali on yksi- tai monikiteinen pii. Monikiteisestä piistä valmistetut paneelit ovat väriltään sinisiä ja käytössä yleisempiä, sillä ne ovat valmistustavasta johtuen hinnaltaan edullisempia. Niiden hyötysuhde on tällä hetkellä noin 11–15 %, kun taas mustilla, yksikiteisillä paneeleilla noin 13–17 %. Aurinkopaneelin hyötysuhteella tarkoitetaan sitä osuutta auringon säteilyenergiasta, joka voidaan muuttaa sähköksi.
Hyötysuhdetta olennaisempi tekijä on paneelin tuottaman sähkön hinta. Monikidepaneelit ovat kokonaisuudessaan taloudellisempia, vaikka niiden hyötysuhde on alhaisempi: niitä käyttäessä kattoneliölle saadaan enemmän paneeleja kuin yksikidepaneeleja käytettäessä. Vuosituotanto on molemmilla suunnilleen sama, mutta monikidepaneeli on edullisempi.
Ohutkalvokenno
Ohutkalvokenno koostuu pohjamateriaalille, kuten ruostumattomalle teräkselle tai muoville, lisätyistä ohuista kerroksista valoherkkää ainetta. Ohutkalvotekniikka vaatii piipohjaisia kennoja vähemmän raaka-aineita, ja sillä pystytään keräämään Suomessa suorasäteilyä yleisempää hajasäteilyä hieman piikidekennoja tehokkaammin, mutta vuositasolla ero on vähäinen. Ne päästävät enemmän valoa lävitseen, joten piikidekennoilla säteily pystytään hyödyntämään yleensä paremmin.
Kaupallisessa käytössä olevat yksi- ja monikiteiset, piistä valmistetut aurinkokennot ovat ns. ensimmäisen sukupolven aurinkokennoja. Toisen sukupolven aurinkokennoiksi kutsutaan ohutkalvokennoja. Molempien teknologia perustuu edellä esiteltyyn valosähköiseen ilmiöön ja puolijohteiden liitoksen aikaansaamaan sähkökenttään. Kolmannen sukupolven kennot, kuten joustavat aurinkokennot ja nanokidekennot, ovat kehitysasteella. Aikaisempien sukupolvien kennoista poiketen esimerkiksi nanokidekennon toiminta perustuu kemiallisiin reaktioihin.
